Kissakuvahaaste 124: Oma tila

Kissakuvahaasteen aiheena on oma tila ja kuinka kissat sen toteuttavat. Kuinka paljon kissa tarvitsee tilaa itselleen ja onko paikka jossa se otetaan aina sama vai vaihteleeko tilanteen mukaan? Oman tilan valloitus ei tarvitse olla nukkumapaikka vaan paikka jonka kissa on selvästi valinnut itselleen melkeinpä yksinoikeudella.

Petterin ja Sonjan lempipaikka tällä hetkellä on äiskän vieressä.

Kun iltasella istahdan sohvalle katselemaan telkkaria ja neulomaan, on heti kaksi kissaa minun vieressä. Sonja nukkuu sylissä ja Petteri änkeää aivan viereen nukkumaan. Siinä on kaikilla leppoisa olla.

Sonjalla on synttärit

Sonjalla on tänään synttärit. Ikää on nyt 14 vuotta. Lahjaksi Sonja tulee saamaan kissanminttutabletteja, ne ovat Sonjan lemppareita.

Äidin oma mussukka, pikkuinen suttura♥

Tällainen näky kohtasi minua kun olin menossa nukkumaan eilen illalla. Minun laukku oli jäänyt keittiön pöydälle ja kaikenlaisia laukkuja rakastavana Petteri oli sen huomannut.

Eipä sitten muuta kuin sovittamaan itseään laukkuun. Tiukkaa meinaa tehdä. Peppu ei meinaa mahtua millään...

...mutta kuin oikein kaivautuu niin kyllä se sinne sopii.

Katsokaa vaikka, on kuin Petterin mittojen mukaan tehty.

Kissakuvahaaste 123: Kissaeläin

Kissakuvahaasteen aiheena Kissaeläimet.

Tällä kertaa haasteen tehtävänä on etsiä laajasta kissamaailmasta oman kotisohvan kaunottaren ja kuninkaan villi kissaeläin muoto. Eli muistuttaako kissasi tiikeriä, leijonaa, puumaa, leopardia, ilvestä vai mikä muu kissasi voisi olla niin persoonansa, ulkonäön tai käyttäytymisen mukaan ajateltuna.

Sonja muistuttaa ulkonäön perusteella uros leijonaa komean harjan takia. Mutta luonne on kuin kiltillä äitiin kiintyneellä koiralla.

Tai oikeastaan voi sanoa, että Sonja muistuttaa aika paljon pöllöä. "Suuret on silmät ja suuri on pää, eikä se sano että miu miu miu, vaan huuu huuu huuu huuu huu huu huu huu huuuu..."

Tosin, sitähän sanotaan, että pöllö on viisas.... no, on se Sonjakin.

Kovin on tyhjä ruokakuppi vaikka sitä kuinka tuijottaa.

Tässä kahden villipedon ruoan metsästystä.

Vaikka tämä kuva on epäselvä, niin oli aivan pakko laittaa tänne kun Sonjalla on niin mainio ilme. Mitä lie nyrpistelee.

Myssy ja lapaset

Edit: Täällä olisi kiva arvonta, kannattaa kurkata...

Minä halusin itselleni luonnonvalkoisena myssyn ja lapaset. Kaupasta löytyi tarjouksessa Novita Saana-lankaa juuri siinä värissä, joten ei muuta kuin puikot käteen ja neulomaan.

Myssy ja Lapaset (Osallistuvat Lapaskuuhun)
Lanka: Novita Saana

Nämä kukat on niin minua, piristävät muuten niin yksinkertaisia neuleita.

Tytär käväisi kyläilemässä ja sehän sopi kissoille. Kun tyttärellä oli niin kiva peti mukana kissoja varten:

Petteri odottaa vuoroaan lattialla maaten. :)

Tanssahtelua

Petterin ja Sofian tanssahtelua:

Try JibJab Sendables® eCards today!

Uusi laukku

Lapsonen tuli käymään äiskän ja isukin luona ja toi tullessaan äiskälle hienon laukun. Ei ole kuulemma kovin paljoa käyttöä tälle(kun on niin paljon laukkuja) joten minä sain sen. Tykkään kovasti, varsinkin noista söpöistä pikkutaskuista.
Huomatkaa ihana Astrid-kaulahuivi. Voitin sen Käsillään-blogin arvonnasta ja olen aivan ihastunut siihen. On niin kaunis ja niin ihanan värinenkin.

Torstai iltana käytiin viemässä Sofian haudalle kynttilä. Eläinten hautausmaalla oli niin rauhallista ja kaunista. Maa oli kauniisti huurussa, kuten kuvastakin näkyy.

Uusi kirja

Postipoika toi tänään Suurikuu-kirjakaupasta paketin. Sieltä paljastui:
Supersöpöt Maskotit

Kuvaus kirjasta

Japanista lähtöisin oleva amigurumivillitys, pikkuruisten maskottien virkkaaminen, on valloittanut myös Suomen. Näitä helppotekoisia pikku otuksia virkkaavat nuoret ja vanhat, niin tytöt kuin pojatkin. Englantilaisen Nicki Trenchin Supersöpöt maskotit esittelee yli 35 toinen toistaan hellyttävämpää otusta, joihin jokaiseen liittyy oma tarina. Ihmis-, eläin- ja satuhahmojen joukosta löytyy suosikki jokaiselle. Supersöpöt maskotit sopii sekä aloittelijalle että kokeneelle virkkaajalle. Toteutukseen riittävät virkkuukoukku, pari pientä jäännöslankakerää sekä helpot perussilmukat, joihin annetaan kirjassa ohjeet.

Tiedä vaikka muutama näistä päätyisi vaikka pukinkonttiin.

(Sonjan piti myös päästä kuviin, vaikka edes muutaman karvan verran)

Kissa ja hiiri

Uusi lelu.

Siskolle lämmikettä

Siskolla ei ole pipoa. Ei hän tosin osaa käyttääkään sitä mutta tarvitsee(minun mielestä) pään lämmikettä kun joutuu töissäkin välillä olemaan ulkona. Joten minähän tein siskolle pipon. Ja samaan sarjaan lapaset.Mariomyssy ja Lapaset

Lanka: Novita Aino

Kukkakoriste on Ratulasta tuttu malli.

Punajuurihan on tällä hetkellä tosi edullista ja terveellistäkin se on. Joten teinpä siitä elämäni ensimmäistä kertaa punajuurilaatikon.
Katsokaa tätä sotkua...

Tein ehkä viimeistä kertaa...

Yritän epätoivoisena ottaa kuvaa, enkä huomaa, että videotoiminta onkin päällä.

Aistihaaste

Sude antoi minulle tällaisen haasteen, joten eipä muuta kuin vastailemaan.

Säännöt
1. Laita tunnustus blogiisi.
2.Kirjaa sinne myös säännöt.
3.Linkitä blogiin, josta sait tunnustuksen.
4.Listaa viisi aistia ja kerro mitä ne merkitsevät sinulle.
5.Haasta viisi muuta blogia jättämällä niihin kommentti.

1: Näkö alkoi huononemaan eka luokalla. Siitä asti tasaisesti huononi parikymppiseksi asti joten minulla on tosi voimakkaat lasit. Onneksi nykyisin on niin ohuiksi hiottuja laseja, että ne ovat tosi keveät. Mutta ennen, huh huh, mitä painavia ja paksuja hirvityksiä!!! Haaveena olisi päästä laserleikkaukseen niin pääsisi kokonaan eroon laseista, kumpa vain saisi jostain ylimääräiset 3000 euroa...

2. Kuulo on hieman huonompi toisessa korvassa. Kun on oikein hiljaista niin korvani soivat(tinnitusta) mutta eivät onneksi kuitenkaan kovin pahasti. Olen siihen tottunut joten eipä haittaa. Nuorempana minulla oli aina radio päällä mutta nykyisin nautin hiljaisuudesta.

3. Maku on tärkeä minulle. Olen varsinainen pullahiiri, en selviäisi päivääkään ilman jotain hyvää kahvin kanssa(se on alkanut näkymään kun ikä meni yli neljänkympin)! Tykkään käydä syömässä jossain hyvässä ravintolassa mieheni, tyttäreni ja hänen poikakaverin kanssa. Harmi kun ei enään ole niin usein vara tuota harrastaa, opiskellessa ei tienaa niin hyvin kuin ennen töissä.

4. Haju on tullut tarkemmaksi, ainakin nykyisin kaikki voimakkaat hajuvedet saavat pään kipeäksi. Tuoksuna minua miellyttävät kevyet, raikkaat ja miedot hajuvedet. Vasta leikattu ruoho tuoksuu ihanalta. Kissan turkki tuoksuu myös ihanalta, siihen on kiva upottaa nenä ja tuoksutella. Kellarissa on minua miellyttävä tuoksu, sellaisessa maakellarissa...

5. Tunto, kissan pehmoinen turkki, vauvan suloisen pehmoinen poski(tyttärelläni on vieläkin ihanan vauvan pehmoiset posket vaikka onkin jo yli kaksikymppinen), tietysti lankojen tunto käsissä neuloessa, mieheni hiusten läpi on ihana kuljettaa sormia, harmi kun on nykyisin liian lyhyet siihen tarkoitukseen...

Haasteen annan eteenpäin seuraaville blogeille:
Omppumato
Villisilli
...ja muillekkin joissa ei vielä ole ollut.

PS: Tällainen on aluillaan. Olen niin ylpeä itsestäni kun sain ohjeen suomennettua surkealla englanninkielen taidollani.