perjantai 10. heinäkuuta 2009

Sofia "Sotku" 30.5.1994-10.7.2009

Niin tässä kavi ikävästi, että Sofialla oli pahanlaatuinen syöpäkasvain mahassa. Elinaikaa olisi ollut vain noin parisen kuukautta. Mutta päädyttiin eläinlääkärin kanssa siihen, että Sofialle on parempi ja kivuttomampi kun lopetetaan elämä tähän.
Sofia sai elää pitkän ja hyvän elämän meidän kanssa.

Hyvästi Sotku. Kaipauksella sinua muistellen
Iskä
Äiskä
Mirella
Mr T
Petteri
Sonja
Ja kaikki jotka sinut tunsivat


(Tässä viimeiset kuvat Sotkusta eläinlääkärin huoneessa)

40 kommenttia:

Anni kirjoitti...

Voi.. Tuli melkein itku tekstiä lukiessa, vaikken Sofiaa tuntenutkaan. Myötäelo on joskus vahva. Lohtuajatukset ja -naukaisut lähtee täältä koko teidän porukalle.

Mutta kuten sanoit: pitkän elämän sai kissa-rouva elää. Ja hyvä koti rakastavien ihmisten keskellä on parasta, mitä kissa voi elämältä saada.

Voimia!

Zepa kirjoitti...

Osanottoa :-( Tosi ikävää, mutta näinhän se välillä menee...

Kuovi kirjoitti...

Minullekin tuli ihan surku, kun luin kuulumisistanne :'( Mutta reiluintahan se on, ettei rakas joudu kärsimään, vaikka itselle onkin varmaan ollut hurjan vaikea päätös... Ja jäähän onneksi kauniit muistot! Ainakin minulle on aina eläimen menetettyäni alun pahemman surun jälkeen tuonut paljon lohtua, kun niitä on muistellut haikea hymy huulilla! Jaksamisia sinne meiltä molemmilta!

Menina kirjoitti...

Hyvää matkaa kaunis Sofia! Onneksi et ehtinyt kärsimään vaan sait armahduksen - mammasi oli urhea!
Lämmin osanottomme.

Nuutu kirjoitti...

Otan osaa :( Vaikea päätös, mutta nyt Sofian on parempi olla. Sai elää hyvän ja pitkän elämän. Jaksamista sinne!

Jamuska kirjoitti...

Osanottomme... Mutta vaikka päätös oli raskas, teit oikein. Kyllä toisen pitää saada elää hyvä ja arvokas elämä loppuun saakka. Kissaisia voimahaleja Jamuska-emännältä ja kolmelta maatiaiseltamme.

Villasukka kirjoitti...

Itkettää täälläkin. Varmasti vaikeita aikoja, mutta onneksi Sofiasta jäi eloisia ja iloisia muistoja.

Susikairan akka kirjoitti...

Voi Villikissa:( Lämmin osanottoni teille kaikille. Kauniisti kirjoitettu ja ihania kommentteja olet saanut.

*lämmin halaus*

Kunnioitan ja arvostan sitä voimaa vastuuntuntoisissa lemmikkien omistajissa, kun pystyy syrjäyttämään itsekkään omistuksen halun ja tekemään raskaan, mutta oikean päätöksen ja saattamaan rakkaan ilman turhia kipuja viimeiselle matkalle(hui, kuinka vaikeaa tuota onkaan pukea sanoiksi).

Henna kirjoitti...

Osanottoni...:-(

t: Anne

Poju ja Tiikeri kirjoitti...

Voi kauhistus! Me ei millään meinattu uskoo, että luettiin oikein toi teksti, mutta toiseen kertaan luettuamme oli asia uskottava todeksi..
Me ollaan kuultu mamin kertovan, että mun edeltäjälleni kävi samoin ja parille muullekkin aikasemmin olleelle kissalle :(
Ollaan tosi surullisia teiän puolesta ja voidaan vaan kuvitella, että millanen suru ja ikävä teillä kaikilla on..
Voima halit teille kaikille ja erityisesti Sofian kissakavereille Petterille ja Sonjalle.

Famu falsetissa kirjoitti...

On se niin surullista, kun joutuu tuon päätöksen tekemään. Murhemielellä sen tekee lemmikkinsä parasta ajatellen.

Sirpa ja Kollo kirjoitti...

Lämmin osanotto ja voimia!

Villikissa kirjoitti...

Kiitos kaikille osanotosta! Ihana lukea teidän viestejä.
Koti tuntuu tyhjältä ilman Sotkua. Pitää jatkaa elämää kahden kissan kanssa. Tuntui niin kummalliselta laittaa vain kaksi ruokakuppia nyt illalla. Ilmeisesti Petterikin on masentunut kun ei ruoka maistunut vaikka on yleensä kova poika syömään. Sofia ja Petteri olivat oikea helluspari, sen takia varmaankin Petellä myös masentaa.
Mutta pitää muistella niitä mukavia hetkiä Sotkun kanssa. Ja myös niitä ei niin mukavia mutta jälkikäteen naurettavia hetkiä, kuten se takin päälle kakkiminen!

Marianne kirjoitti...

Otan osaa. Täälläkin kyyneleet nousi silmiin, vaikka en kovin kauaa olekaan vielä vakiolukija ollut, saatikka sitten jättänyt merkkejä itsestäni.

Päivi, Lankakomero kirjoitti...

Voi kisu-parka! Mutta päätös oli oikea, ettei tarvinut turhaan kärsiä.

sea kirjoitti...

Voih! Voimia ja hali.

Stella kirjoitti...

Tiedän miltä tuntuu tehdä tuo vaikea, mutta lopulta väistämätön päätös. Onneksi teille jää hyvät muistot, jotka eivät katoa koskaan. Voimia suruun. *halaus*

Susa kirjoitti...

Osanottoni. *hali*

Nunt kirjoitti...

Voih :/ Ja juuri kun teidät löysin... Jaksamista toivotan.

Omppumato kirjoitti...

Otan osaa suruusi!
*haleja*

Marjut kirjoitti...

Oivoi, Sofia oli samanikäinen kuin meidän Frank, muutamaa kuukautta vanhempi vain. Osanottoni ja jaksamisia!

Mirja kirjoitti...

Surku-uutisia. :(

Oppu ja Kärppä + ruokahuolto toivottaa jaksamista perheen kissaväelle ja kaksijalkaisille.

Elegia kirjoitti...

Voi itku, ei ole sanoja mutta myötäelän surusi hiljaisesti. Lepää rauhassa, Sofia.

Sude kirjoitti...

Miten surullinen uutinen. Sofia kerkesi kumminkin viettää pitkän onnellisen elämän.

Romulus kirjoitti...

Voi miten surullisia uutisia :(. Päätös ei varmasti ollut helppo, mutta kisulle armelias. Pitkään saitte kuitenkin yhdessä elellä.
Jaksamista!

Villikissa kirjoitti...

Kiitos kommenteista. Petteri alkaa pikkuhiljaa toipumaan ja ruoka alkaa maistumaan. Itsellä tulee Sotku mieleen monta kertaa päivässä. Sotku tykkäsi nukkua minun sylissä ja kyljen päällä. Niitä hetkiä on kiva hetkiä muistella.

Jenni kirjoitti...

Osanotto suru-uutiseen. Olipa surullinen ja pysäyttävä tieto. Onneksi muistot jäävät, jospa se vähän lohduttaa...

piisku kirjoitti...

Ikävää! :'(
Emännälle paljon lohdutushaleja!

Lendi kirjoitti...

Lämmin osanotto teille kaikille! Niin se aika menee, onneksi hän sai elää pitkän elämän ja urhean, hyvän päätöksen teit!

Susu kirjoitti...

Kyyneleet silmissä luin uutisen Sofiasta. Voimia ja jaksamista Sinulle ja koko perheelle!

Baby Jane kirjoitti...

Niin surullista, lämpimät osanotot meiltäkin !

Villisilli kirjoitti...

Voi, otan osaa. Kuvailit tuossa niin kauniisti, miten kissa -kaveritkin surevat.. ei ruoka maistu. Kauniit muistot elävät. Sofia sai elää pitkän ja hyvän elämän kissarakkaassa perheessä.

luolaleijona kirjoitti...

Lämmin osanotto vielä meiltäkin, ikävä ei varmasti koskaan häviä mutta lievenee ja muuttuu mukaviksi muistoiksi.

mirella kirjoitti...

Olisin halunnut hyvästellä sotkun, mutta pitää sitten käydä haudalla, kun tuun ouluun. En tiiä oonko vielä oikein tajunnut edes, että se on kuollut, kun kuitenkin se on ollut olemassa melkein aina kun minäkin, mutta en ollut nähnyt pitkään aikaan. :(

MarJa kirjoitti...

voi ei :( ihan koin jonkinalisen järkytyksen, että joskus ne lähtevät meidän luotamme oikeasti pois lukiessani tekstiäsi.

Haleja!

Villikissa kirjoitti...

Kiitoksia kommenteista. Tänään käydään viemässä Sofian haudalle hautakivi. Löydettiin tien vierestä juuri siihen tarkoitukseen sopiva.

Seijasisko kirjoitti...

Voi kun surullista. Pahoitteluni Sotkun posimenon johdosta.:(

Hanninski kirjoitti...

Voi en ollut huomannutkaan tällaista surullista tapahtumaa ennenkuin tänään. Kissakopla Valtteri, Aslan ja Caspian lähettävät osanotot ja lohdutushaleja. Kyyneleet tulivat silmään täälläkin päässä...

Zilga kirjoitti...

Kyyneleet tulvahtivat silmiin, lukiessani Sofian poismenosta. Omakin menetys on vielä niin tuore.
Hyvän ratkaisun Sofian kannalta teit, kun syöpä oli, turhaan kärsiä, kun on varmaan kipuja.
Otan osaa suruusi, se tulee jossainvaiheessa pintaan.
Kauniin kiven olit löytänyt haudalle.

Lenni ja Tommi kirjoitti...

Nyt vasta huomattiin tämä suru-uutinen, kun emäntä on liehunut siellä sun täällä. Otamme osaa kissikaverin poismenon johdosta :(.